Hirvonen Kyllikki
Kyllikki Hirvonen (os. Naukkarinen) syntyi Ensossa 20.3.1925. Perheen isä oli urheilumiehiä ja Kyllikkikin liittyi jo nuorena paikalliseen urheiluseuraan Enson Koittoon. Vuoden 1939 tapahtumat muuttivat monen suomalaisen perheen elämänmenoa. Kyllikin äitikin joutui kahden lapsensa kanssa lähtemään evakkoon ja suuntana oli länsirannikko. Porissa heidät otti vastaan sukulaisperhe. Saimi-äiti ja myöhemmin myös Kyllikki saivat työpaikan Porin kaupunginsairaalasta ja samanaikaisesti heistä tuli ”kuukkarilaisia”, kun he muuttivat Laamanninkadulle Häkkisen taloon asumaan.
Porin Pyrinnön jäseneksi Kyllikki liittyi 1940-luvun alkupuolella. Naisten joukkuevoimistelu alkoi kiinnostaa häntä ja vuosien myötä hänestä tuli seuran valiovoimistelijoiden ryhmän jäsen. Myös yleisurheilulajit kiinnostivat häntä ja siinä kävikin niin, että talvella voimisteltiin ja kesällä siirryttiin urheilukentille. Ensimmäisenä rauhan kesänä 1945 Porissa järjestettiin Piirijuhlat, jossa pääosasssa olivat erilaiset joukkuevoimisteluesitykset. Lisäksi ohjelmassa oli erilaisia viestikilpailuja. Naisten joukkueet juoksivat 4x100 m viestin. Porin Pyrintö voitti viestin uudella piiriennätysajalla ja yhtenä joukkueen jäsenenä oli Kyllikki Naukkarinen. Tuskin Kyllikille tuli vielä tämän jälkeen mieleen, että hän olisi kolmen vuoden kuluttua Suomen Lontoon Olympialaisiin suuntaavassa edustusjoukkueessa.
Kyllikin kehitys aitajuoksijana oli nopea ja määrätietoinen. Ensimmäisen Suomen mestaruutensa hän voitti 80 m aitajuoksussa vuonna 1946 ja toinen mestaruus tuli Varkaudessa vuonna 1949 ajalla 12.5. Käymissään SM-kisoissa sijoitus ei ollut hopeaa heikompi. Työväen Urheiluliiton mestaruuden 80 m aitajuoksussa hän voitti kolme kertaa: ensimmäinen voitto tuli vuonna 1946, seuraava vuonna 1947 ja kolmas vuonna 1951 Pihlavassa Rieskalan kentällä. Mitaleja tuli myös muista lajeista.
Huippu-urheilijan haavena on osallistuminen olympiakisoihin ja Kyllikin kohdalla se tapahtui vuoden 1948 Lontoon kisoissa. Näissä kisoissa Suomen naisedustajilla oli mahdollisuus osallistua ensi kertaa henkilökohtaisiin lajeihin kesäkisoissa. Kyllikki Naukkarinen ja Mirja Jämes (myöh. Salminen) edustivat maatamme 80 m aitajuoksussa. He olivat jo tuttuja kotimaan kentiltä tasaväkisistä kilpailuista. Aitajuoksun valtiaana maailmassa oli silloin Alankomaiden Fanny Blankers-Koen, joka voitti aitajuoksun lisäksi kolme muuta kultamitalia näissä kisoissa.
Lontoon kisamatka ei ollut helppo niille 123 suomalaiselle, jotka osallistuivat näihin kisoihin. Matka tehtiin laivalla. Matkareitin varrella oli vielä miinarajoituksia, joten sinne ei menty suorinta tietä. Paluumatkalla joukkueella oli tuomisina 24 mitalia.
Kyllikki ja muutamat muutkin yleisurheilua harrastaneet kilpasisaret kokoontuivat aktiiviuransa päättymisenkin jälkeen yhteisiin tapaamisiin. Mukana olivat muutamia mainitakseni Maire Österdahl, Aune Salmi ja Meeri Saari.
Porilaiset muistavat Kyllikin pitkäaikaisena fotomyyjänä torin varrella sijainneessa valokuvausliikkeessä, jossa työskeli muitakin pyrintöläisiä, Siiri Lindqvist ja Anja Rantala. Kameran käytön opit sain Kyllikiltä kun hän myi minulle paljekameran 1950-luvun alussa, ja alkanut asiakkuus jatkui vuosikymmenten yli.
Kyllikki ehti toimia vastuullisissa tehtävissä Pyrinnön johtokunnassa sekä naisjaoston ja yleisurheilujaoston johtokunnissa. Seuran ansiomerkin hän sai vuonna 1956 ja Seuran kunniajäseneksi hänet kutsuttiin vuonna 1987. Hänelle myönnettiin useita urheilun kunnia- ja ansiomerkkejä, mm. Suomen Liikuntakulttuurin ansioristi, Joulukuun 6:n päivän juhlamitali, Suomen Urheiluliiton hopeinen plaketti ja 27.5.1952 TUL:n Mestarimerkki n:o 263.
Porin Pyrinnön veteraani-ikäiset jäsenet muistavat Kyllikin valoisana ja aktiivisesti toimivana ihmisenä, joka edisti liikuntaa kaikella tavalla..
Kyllikkiä muisteli 2.4.2011 Pyrinnön veteraani Eero Ala-Sipilä
