Snellman Pentti

Pentti Otto Rikhard Snellman syntyi 18. helmikuuta 1926 Ulvilassa ja asui Toejoella. Pentti oli lapsista vanhin, hänellä oli kaksi nuorempaa veljeä ja sisko. Koulun päättymisen jälkeen hän meni Rosenlewin Konepajalle töihin. Konepajalla oli mittavat sotakorvaustyöt käynnissä ja siellä tarvittiin lisävoimia. Pentti toimi Viilaverstaalla koneistajana, mutta hakeutui Porin paloasemalle päivystäjän tehtäviin, jossa voisi työn lomassa lukea kirjoja jatko-opintoihin. Hän toimi lääkärinä Suomessa kymmenen vuotta ja muutti vuonna 1972 Yhdysvaltoihin, jossa jatkoi työtään Minnesotassa ja Floridassa. Hän kuoli vuonna 2007 Pohjois-Carolinassa.

1940-luku

Pentin urheilu-ura alkoi liittotasolla v. 1943, kun hän osallistui liiton Poikaurheilupäiville Helsingissä alle 18-v. korkeushyppyyn, jonka hän voitti tuloksella 160. Samana vuonna hänet valittiin TUL-SFI liitto-otteluun. Liiton TUL:n mestaruuskilpailuissa v. 1945 Helsingissä hän osallistui ensimmäisen kerran yleisessä sarjassa kolmiloikkaan, jossa hän sijoittui kolmanneksi tuloksella 13,57. Tuli vuosi 1948 ja Porin Pyrintö sai järjestää liiton mestaruuskilpailut Herralahden kentällä. Pentti Snellman hyppäsi kolmiloikassa hopealle tuloksella 14,12.

Kalevan Kisat järjestettiin Kymissä v. 1949 ja Pentti kisasi pituushypyssä ja tuloksena oli kolmas tila tuloksella 689. Liiton urheilijoita vieraili Puolassa keväällä ja siellä oli mukana myös Pentti Snellman. Hän kilpaili pituushypyssä ja sijoittui toiseksi tuloksella 688.

1950-luku

Pentti Snellman harrasti myös vauhdittomia hyppyjä ja oli taitava siinäkin lajissa. Lajissa kilpailtiin piirinmestaruuksista ja hän voitti v. 1951 kilpailun tuloksin pituus 322 (upe), korkeus 140 ja kolmiloikka 9,84, joka oli uusi TUL:n ennätys.

Tuli vuosi 1952, jota oli odotettu. Suomi nousi maailmankartalle ja sen urheilijat saivat kilpailla omalla maallaan olympiamitaleista. Porin Pyrinnön jäseniä oli paikalla useita, mutta vain yksi heistä, Pentti Snellman kilpaili yleisurheilumitaleista. Pituushyppytuloksia vuonna 1952: 21.07. 7,09m ja 22.07. 7,02m, sijoitus oli yhdeksäs.

Vuonna 1952 Pyrinnön yleisurheilijat voittivat TUL:n seurojen pistekilpailun 126 pisteellä ja seuran nimi komeilee Auramaljan kyljessä v. 1952. Pisteiden kerääjiä oli 25 (kuva alla)  ja Pentti Snellman oli yksi heistä.

Vuodet vaihtuivat ja tuli vuosi 1953. Porilaiset seurat saivat järjestää Kalevan Kisat. Pentti Snellman voitti näissä kisoissa kolmiloikan tuloksella 14,79 ja tämä tulos on edelleen TUL:n Satakunnan piirin ennätys. Samana vuonna käytiin myös maaottelu Suomi-Ranska ja Pentti hyppäsi kolmiloikkaa tässä ottelussa 14,48 ja sai kolmannen tilan.

Kirjoittaja seurasi vuoden 1953 Kalevan Kisoja Tykistön ampumaleirillä Lapissa Rovajärvellä. Oli sunnuntai 16.8.1953 ja kisojen toinen päivä menossa. Olimme teltassa Esko Viljamaan kanssa ja kuuntelimme radiota. Sadepisarat ropisivat teltan kattoon ja selostajan ääntä oli vaikea kuulla. Meillä oli oma suosikkimme kolmiloikkaan, Pyrinnön Pentti Snellman. Alku ei näyttänyt hyvältä, mutta voitto tuli ja Suomen mestaruus. Pronssia sai Matti Kekkonen 14,45.

Vuosi 1954 oli Työväen Urheiluliiton liittojuhlavuosi. Liittojuhlakilpailuissa Pentti voitti kolmiloikan tuloksella 14,00. Kalevan Kisat järjestettiin Turussa samana vuonna ja Pentti osallistui myös niihin. Tulos oli kolmiloikassa 14,67 ja se riitti neljänteen tilaan.

Vuonna 1956 Porin Pyrinnön miehet Pentti Snellman ja Veikko Hoffren edustivat maatamme maaottelussa Saksa-Suomi Hampurissa. Veikko voitti moukarin tuloksella 57,31 ja Pentti tuli toiseksi pituushypyssä tuloksella 736. Samat miehet olivat mukana Unkari-Suomi maaottelussa Budapestissa. Pentti tuli pituushypyssä toiseksi tuloksella 743 ja Veikko oli neljäs moukarinheitossa tuloksella 58,05.

Pentti Snellman osallistui vielä Kalevan Kisoihin Kouvolassa v. 1958 pituushyppyyn ja tuloksena oli neljäs sija tuloksella 737. Myöhemmin hän osallistui vielä piiriotteluihin ja kansallisiin kilpailuihin. Urheilu-uran lisäksi Pentti Snellman oli koko ikänsä ulkoilmaihminen, joka piti kävelystä, vaelluksesta ja muusta luonnossa liikkumisesta.

Koonnut Eero Ala-Sipilä tammikuussa 2017